Kasvatuskissojen terveystutkimukset
Vintterin kissasuvun kasvatuskissojen terveyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Kaikkien kasvatuskissojen terveystiedot ovat myös julkisia ja ne ovat pakollisten ja suositeltujen terveystietojen osalta Suomen Kissaliiton rotukirjaajan hyväksyminä Omakissa-rekisterissä.
Itämaisten rotujen pakollisena terveystestinä on PRA rcAd (etenevä verkkokalvon rappeumasairaus) sekä suositeltuna GM1 gangliosidoosi (neurologinen lysosomaalinen kertymäsairaus). Kaikille kasvatuskissoille suositellut terveystestit ovat FeLV (kissan leukemiavirus) ja FIV (immuunikatoa aiheuttava retrovirus). Lisäksi valkoisilta kasvatuskissoilta pitää olla eläinlääkärin todistus, että kissa kuulee. Vintterin valkoiset kasvatit testataan virallisella BAER-kuulotutkimuksella.
PRA ja GM1 -tutkimukset
Vintterin kasvatuskissat testataan MyCatDNA -testipakelilla, johon sisältyvät itämaisille roduille pakollinen PRA rcAd ja suositeltu GM1 geenitestit. Kasvatuksessa hyödynnetään testipakettia sekä perinnöllisten sairauksien että ulkomuoto-ominaisuuksien eli esimerkiksi värien kantajuuksien osalta. Testipaketti sisältää myös veriryhmämäärityksen.
PRA rcAd on etenevä verkkokalvon rappeumasairaus, joka johtaa kissan sokeutumiseen yleensä 3 - 7 vuoden iässä. Kissa voi sairastua, mikäli se on perinyt virheellisen geenin molemmilta vanhemmiltaan (tulos: PRA positiivinen, rdAc/rdAc). Virheellistä geeniä kantava kissa ei voi sairastua (tulos: PRA kantaja, rdAc/N). PRA positiivista kissaa ei saa käyttää kasvatukseen eikä kahta PRA kantajaa saa yhdistää. Kaikki Vintterin kissasuvun nykyiset kasvatuskissat ovat PRA negatiivisia.
GM1 gangliosidoosi on neurologinen lysosomaalinen kertymäsairaus, jonka ensioireena on pentuiässä ilmenevä pään ja/tai raajojen vapina. Edetessään sairaus aiheuttaa kissalla sokeutumista, lisääntyviä koordinaatiohäiriöitä sekä epileptisiä kohtauksia. Sairaus johtaa kissan menehtymiseen jo nuorella iällä. GM1 sairaus periytyy vastaavasti kuin edellä kerrottu etenevä verkkokalvon rappeuma eli kissa voi sairastua vain, jos perii virheellisen geenin molemmilta vanhemmiltaan. Kaikki Vintterin kissasuvun kasvatuskissat ovat GM1 negatiivisia.
Sydän- ja munuaistutkimukset
Vintterin kasvatuskissat tutkitaan ennen kasvatuskäyttöä sydän- ja munuaisultrauksella. Sydänsairaudet eivät ole tyypillisiä itämaisille roduille, mutta niitä kuitenkin jossain määrin esiintyy. Yleisesti kissoille, rodusta tai roduttomuudesta, riippumatta esiintyy sydänlihasta paksuntavaa myopatiaa - Hypertrofinen kardiomyopatia (HCM).
Kaikilla Vintterin tutkituilla kasvatuskissoilla tutkimustulokset ovat normaalit. Sydänsairauksia voi kuitenkin ilmetä kissan ikääntyessä, jonka vuoksi uusintatutkimukset ovat tarpeellisia.
Vintterin kasvatuskissat tutkii gardiologian erikoiseläinlääkäri Andrea Gladuli.
BAER -kuulotutkimus (valkoiset kissat)
Vintterin valkoiset kasvatit tutkitaan virallisella BAER-kuulotutkimuksella. Tutkimuksista vastaa eläinlääkäri Aija Jantunen Evidensian Lohjan Pieneläinklinikalla. Kuulotutkimuksesta ja kuuroudesta sekä sen perinnöllisyydestä voi lukea tarkemmin täältä.
Vintterin kasvatuksessa testataan virallisesti jokainen valkoinen kasvatti, vaikka yksilöä ei ole tarkoitus käyttää kasvatukseen. Valkoisten kissojen kasvatuksessa olennaista on myös se, esiintyykö kuuroutta linjoissa, esim. kasvatuskissan sisaruksella. Vintterin kissasuvussa on tähän mennessä syntynyt 14 valkoista kasvattia, joista jokainen on tutkittu virallisella BAER-kuulotutkimuksella ja todettu normaalisti kuuleviksi.
Erinomaiset tulokset saattavat liittyä siamilaisgeeniin (cs), joka tiettävästi ei aiheuta kuurouden riskiä valkoisilla sinisilmäisillä kissoilla. Mikäli kuuroutta Vintterin valkoisten kissojen kasvatuksessa joskus ilmenee, tulee uudelleenarvioitavaksi valkoisten kissojen kasvatuksen järkevyys. Kuulovammaisten kissojen kasvatus ulkonäkösyistä (valkoinen väri) ei sovellu Vintterin kasvatuksen arvomaailmaan.
FeLV ja FIV -testaus
Vintterin kasvatuskissat testataan ennen kasvatuskäyttöä FeLV ja FIV tartuntatautien varalta sekä kasvatuskäytön jatkuessa myös uudelleen tarpeen mukaisesti. Kyseiset tartuntataudit voivat tarttua erityisesti kissojen astutustilanteissa, jolloin yleensä eri talouksien kissat kohtaavat ja voivat olla tekemisissä toistensa syljen, muiden eritteiden ja veren kanssa.
Vintterin kasvatuskissojen tulokset ovat aina olleet negatiiviset. Lisää kyseisistä tartuntataudeista Laboratoriopalvelu Movetin Laboratoriokäsikirjasta.
Hammassairaudet
Hammassairaudet ovat tyypillisiä itämaisille roduille. Hammasongelmia aiheuttavat mm. hammaskivenmuodostus, ientulehdus ja hammassyöpymä (FORL). Lisää kissojen hammassairauksista voit lukea täältä.
Vintterin kasvatuskissojen hammasterveyteen kiinnitetään huomiota säännöllisillä terveystarkastuksilla ja hammaskivenpoistolla tarpeen mukaan. Kasvatuskissojen hammasterveys on ollut tähän mennessä kohtalaisen hyvä. Nuorinta sukupolvea lukuunottamatta kaikki kasvatuskissat ovat käyneet hammaskivenpoistossa vähintään kerran. Hammassyöpymää (FORL) ei ole todettu toistaiseksi Vintterin kasvatuskissoilla, mutta Vintterin ensimmäisen pentueen (synt. 29.01.2017) yhdellä lemmikkikissalla hammassyöpymä on todettu ja osa hampaista on jouduttu poistamaan.
Kissa pystyy elämään normaalia lemmikkikissan elämää, vaikka sen kaikki hampaat olisi poistettu. Tästä huolimatta hammasongelmat ovat asia, joka on äärimmäisen ajankohtainen terveyshuoli roduissamme, johon tulee kasvatuksessa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vintterin kissasuvun kasvatuksessa huomiota hammassairauksiin kiinnitetään jatkossa entistä enemmän hampaiden röntgentutkimuksilla ja suunniteltujen kasvatusyhdistelmien harkintaan mahdolliset linjoissa esiintyvät hammasongelmat huomioiden. Lisäksi alustavasti suunnitteilla on roturisteytysprojekti venäjänsiniseen (RUS) kissarotuun, jonka perusteena on itämaisten rotujen terveystilanteen parantaminen, myös hammasongelmien osalta.